Tehtävänä oli perehtyä kolmen yrityksen tai järjestön sosiaalisen median käyttötapoihin ja vertailla, kuinka käyttötavat eroavat toisistaan eri sovelluksissa. Tässä postauksessa tarkoitukseni on tuoda esiin omat havaintoni siitä, kuinka kolme erilaista sosiaalialan järjestöä käyttävät Instagramia ja Twitteriä viestinnässään sekä minkälaista sisältöä he luovat näihin sovelluksiin.

Tarkastelun kohteena olevat järjestöt:

• Pelastakaa Lapset ry
• THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
• Unicef

Järjestöjen toiminta sosiaalisessa mediassa muodostuu pitkälti tiedottamisesta, oman toimintansa esittelystä ja uusien jäsenten rekrytoinnista. Sosiaalinen media näyttäisi olevan keskeinen väline esimerkiksi kampanjoiden järjestämiseen ja erityisesti niiden näkyvyyden parantamiseen. Sosiaalisen median käyttö lisää järjestötoiminnan läpinäkyvyyttä, mikä tekee toiminnasta avointa ja siihen on kenties helpompaa liittyä. Huomasin, että usean järjestön kotisivuilla on suorat linkit heidän sosiaalisiin medioihinsa, mikä varmasti lisää myös järjestön tavoitettavuutta.

Suurin selkeä ero järjestöjen Instagramin ja Twitterin käytössä näyttää olevan se, että Instagramia käytetään arkisiin postauksiin, jolloin käyttäjät voivat seurata järjestön arkea ajantasaisesti kuvien ja lyhyiden tekstien kautta. Instagramia käytetään myös tiedottamiseen, ja se näyttää olevan väylä jäsenten pitämiseen ajan tasalla järjestön kuulumisista ja yleisestä toiminnasta. Instagramissa järjestöt panostavat myös uuden tiedon jakamiseen sekä jäsentensä ohjeistamiseen. Jotkin järjestöt lähettävät myös työntekijöidensä videotervehdyksiä Instagramissa, jolloin seuraajat voivat tutustua järjestössä aktiivisesti toimiviin henkilöihin.

Järjestöjen Twitterin käyttö näyttää olevan suurelta osin tiedotukseen ja uutisiin perustuvaa viestintää. Viestejä saatetaan toisinaan täydentää kuvin tai videoin. Viestit voivat olla myös kansalaisille tarkoitettuja ohjeistuksia. Tällä hetkellä usean järjestön Twitter on täynnä koronavirukseen liittyvää ohjeistusta sekä ajantasaista tietoa viruksesta ja sen leviämisestä.

Twitterissä viestintä tuntuu olevan Instagramia suppeampaa, mikä saattaa osittain johtua Twitterin postausten rajallisesta tekstimäärästä. Twitterin ominaisuutena on, että käyttäjät voivat 'uudelleentwiitata' toistensa twiittejä eli julkaisuja, jolloin alkuperäiset twiitit näkyvät käyttäjän Twitter-seinällä. Tämä uudelleentwiittaus näyttää olevan yleistä järjestöille, sillä useat heidän seinällään näkyvät julkaisut ovat jonkin toisen tahon kirjoittamia.

Lyhyesti sanoisin, että järjestöt käyttävät sosiaalista mediaa hyvin samalla tavalla ja samoin periaattein. Instagramissa korostuvat ennen kaikkea mainostaminen, esteettisyys, järjestön toiminnan esittely ja arkiset kuulumiset. Twitteriä taas käytetään todennäköisemmin julkiseen tiedottamiseen, uutisiin ja ohjeistuksiin. Näyttäisi siltä, että Twitteriä pidetään Instagramia virallisempana viestintäkanavana, jonka vuoksi julkaisujen tyyppi vaihtelee hieman sovelluksesta riippuen.